HELMIKUU: SANANVAPAUS

Huomenta ja hyvää helmikuuta!

Helmikuun 2017 teema #EnOlisiTässä -kampanjassa on sananvapaus.

Olen kutsunut 28 suomalaista ajattelijaa kirjoittamaan aiheesta otsikolla XXX puheenvuoroa sananvapaudesta. Kirjoittajien joukossa on taiteilijoita, tutkijoita, toimittajia, filosofeja, poliitikkoja ja ihan tavallisia ihmisiä. Tekstejä on yksi kuun jokaiselle päivälle.

Sananvapaus valikoitui helmikuun teemaksi, koska se on monellakin tapaa ajankohtainen aihe. Suhtaudumme sananvapauteen itsestäänselvyytenä, vaikka todellisuudessa se vaatii rakenteita suojakseen – vai vaatiiko?

Hyvinvointivaltion ja sananvapauden suhde on moniulotteinen, vastavuoroinen ja jopa ristiriitainen. Oleellisessa osassa on positiivisen ja negatiivisen vapauden kysymys: onko tärkeämpää taata vapaus jostakin vai johonkin?

Sananvapaus sanan kapeassa merkityksessä tarkoittaa, että valtio, tai valtiolliset instituutiot, eivät rajoita yksilön tai yhteisöjen mielipiteen ilmaisun vapautta. Laajemmassa merkityksessä voi ajatella, että mahdollistaakseen sananvapauden valtion on muun muassa tuettava riippumatonta tiedonvälitystä (Yleisradio), median moniäänisyyttä (esim. pienlehtituet), ja tarjottava kansalaisille koulutuspohja, jota vasten he voivat arvioida saamaansa informaatiota (peruskoulu, mediakasvatus).

Nyt moni näistä kohdista on murroksessa.

Lisäksi julkisen keskustelun laajentuminen perinteisistä medioista internetiin tuo sananvapauteen uusia kysymyksiä. Missä kulkevat sananvapauden rajat? Onko niitä? Onko editoimaton ja päätoimittajaton internet sananvapauden esitaistelija vai faktojen hämärtäjä? Entä onko sananvapauden vastapuolena sananvastuuta?

Mikä on sananvapauden nykytila ja tulevaisuus Suomessa?

suomifinland100-banneri_valkoinen_rgb_790x444

Pro Hyvinvointivaltio