Sini selvisi vaikeasta synnytyksestä

sini_voltti_mg_7708

Julkaistu 7.1.2017

Teksti: Aino Kivi / Kuvat: Laura Böök

Kuusi ja puoli vuotta sitten helsinkiläinen Sini valmistautui ensimmäiseen synnytykseensä. Raskaus oli normaali. Sini kävi neuvolassa ja synnytysvalmennuksessa.

”En osannut juuri pelätä mitään, kaikki oli aika ihanaa.”

Sini kävi pari kertaa myös synnytyslaulukurssilla, jossa opeteltiin rentouttamaan kehoa äänen avulla.

”Se oli vähän outoa, ei ihan mua varten. Mutta silti kävin sen, halusin olla mahdollisimman hyvin valmistautunut.”

Sini ja hänen puolisonsa olivat saaneet paikan Kätilöopiston Haikaranpesästä. Se on osasto, jossa perheillä on paremmat mahdollisuudet olla yhdessä kuin tavallisilla osastoilla. Kaikki oli valmiiksi suunniteltua. Supistukset alkoivat eräänä kesäisenä maanantaina. Keskiviikkoiltapäivään mennessä ne olivat niin tiheitä ja kipeitä, että Sinin piti lähteä sairaalaan. Avautuminen alkoi hyvin, ja synnytys eteni tavanomaiseen tapaan, mutta sitten jokin meni vikaan.

”Yhtäkkiä huone täyttyi ihmisistä. Minut kiidätettiin toiseen tilaan, nostettiin leikkauspöydälle, yläruumiin ja vatsan eteen vedettiin verho.”

sini_mg_7638

Sinille tehtiin kiireellinen sektio.

”Olin varmaan shokissa, sillä en tuntenut mitään. Näin vain lääkärien ja kätilöiden kasvot. Muistan ajatelleeni, että nyt ei ole kaikki kohdallaan.”

Sini alkoi puolisonsa kanssa laulaa tuttuja lauluja, säilyttäkseen järkensä ja kontaktin, hän kuvailee. Synnytyslaulukurssista oli sittenkin apua, mutta ei ihan niin kuin Sini olisi kuvitellut. Sini sanoo muistavansa tilanteen hyvin yksityiskohtaisesti, vaikka se kesti vain muutamia minuutteja.

”Ruumiini pomppi pöydällä ja joku kysyi, oliko kylmä. En ymmärtänyt, miksi.

Pian lapsi nostettiin verhon yli Sinin rinnalle. Vauva oli terve. Synnytys oli ohi. Sinillä oli kuitenkin hämmentynyt olo: kuin hänet olisi revitty keskeltä kahtia ja jätetty yksin kerimään itsensä kasaan. Vauva lähti tuoreen isän kanssa pesulle, äiti vietiin heräämöön toipumaan.

”Heräämössä kaikki olivat hyvin ystävällisiä. Minua kehotettiin nukkumaan, mutta ei väsyttänyt yhtään. Kävin ylikierroksilla.”

Napanuora oli irronnut sektion aikana yllättäen ja Sini menettänyt paljon verta. Sini pystyi kuitenkin nukkumaan vasta, kun sai lapsen rinnalleen.

Leikkauksesta toipuminen vei aikaa. Myöhemmin vielä munasarjoihin muodostuneen kystan puhkeaminen aiheutti sisäisen verenvuodon. Nopean reagoinnin vuoksi Sini kuitenkin selvisi.

sini_kalliolla_mg_7585

Syntynyt lapsi on nyt jo melkein kouluiässä. Pellavapäinen poika puhkuu elämäniloa. Hän rakastaa tanssimista ja intoutuu näyttämään kuvaajalle kuperkeikkoja. Sini taas odottaa toista lastaan. Laskettu aika on noin kuukauden päässä, ja Sini valmistautuu tulevaan synnytykseen jännittäen, mitä tuleman pitää. Edellinen kerta jätti varjonsa. Sini sanoo kantaneensa kuusi vuotta pelkoa ja hämmennystä aiemmasta synnytyksestä.

”Olen puhunut pelosta neuvolapsykologin kanssa ja käynyt myös niin sanotulla pelkopolilla, jossa edellinen synnytys käytiin läpi kahden kätilön kanssa.”

Pelkopolin jälkeen Sini tapasi lääkärin, jonka kanssa tehtiin synnytystapa-arviointi tulevaa varten.

”Suunniteltu sektio voisi olla mahdollinen. Siinä on enemmän riskejä kuin alateitse synnyttämisessä, toisaalta se on hätäsektiota turvallisempi. En ole vielä ihan varma, mitä toivon. Sain onneksi vielä pari viikkoa miettimisaikaa. ”

Lääkärikäynnistä jäi onneksi hyvä ja luottavainen olo.

”Olen kiitollinen että saa apua ja tukea, kuunnellaan. Nuo ovat kuitenkin elämän ja kuoleman tilanteita. Ja kaikki ne tekee parhaansa.”



#EnOlisiTässä -kampanja kasvaa Suomi 100 –juhlavuoden mittaiseksi, yhteiskunnalliseksi ja kollektiiviseksi taideteoksi.

Tammikuun aiheena on synnytys.  Teatteriohjaaja, esikoiskirjailija Aino Kivi, kuvajournalisti Laura Böökin ja valokuvataiteilija Ia Samoilin tekevät reportaaseja kolmelta paikkakunnalta siitä, mitä synnyttäminen nyky-Suomessa on.

#EnOlisiTässä -kampanja on valtakunnallinen ja sitoutumaton, niin puoluepoliittisesti kuin aatteellisestikin. Kampanja pyörii vapaaehtoisvoimin – se on takaisinmaksua siitä, mitä olemme saaneet. #EnOlisiTässä käynnistyi spontaanisti, yhdestä facebook-päivityksestä ja kasvoi siitä kokonaiseksi kansanliikkeeksi. Ihmisten tarinoita löytää kampanjan blogista.

Kampanja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

suomifinland100-banneri_valkoinen_rgb_790x444

Pro Hyvinvointivaltio