6/28 Satavuotias Suomi voisi korjata virheensä

Mikkel Näkkäläjärvi kirjoitti sananvapaudesta saamelaisten 100-vuotisjuhlapäivänä

2015-02-06-18-28-07

2017 ei ole vain Suomen 100-vuotisjuhla. Se on myös saamelaisten 100-vuotisjuhla. Tänään 6. helmikuuta tulee kuluneeksi 100 vuotta Pohjoismaisen saamelaisyhteistyön aloittamisesta.

Suomessa elää elinvoimainen ja moderni saamelaisyhteisö, joka haluaa kehittää kulttuuriaan. Moni saamelaisnuori käy etelässä opiskelemassa ja palaa takaisin saamelaisalueelle pohjoiseen. Nuoremman sukupolven saamelaisille on tärkeää jatkaa suvun perinteisiä elinkeinoja, elvyttää perinteisiä taitoja ja puhua saamen kieltä.

Aikaisemmin tämä ei ollut aivan selvää, vaan moni pikemminkin häpesi saamelaisuuttaan. Saamelaisuudesta ei puhuttu ja oma identiteetti jopa kiistettiin. Vielä 1970-luvulla saamelaislapsia pahoinpideltiin asuntoloissa kielen puhumisesta. 1930-luvulla Suomi harjoitti rotuoppia, joissa Inarin hautausmaalta vietiin saamelaisten pääkalloja etnisiin tutkimuksiin. Virallinen Suomi on syypää moneen vääryyteen.

Nykyään on monelta osin paremmin ja ihmisten on helpompaa olla oma itsensä. Monelle on suorastaan kunnia-asia pitää huolta siitä, että kieli ja kulttuuri siirtyvät eteenpäin omallekin jälkikasvulle. Saamelaisuus, kun ei ole ominaisuus, pelkästään saamenpuku tai vain vähemmistökieli. Saamelaisuus on elämäntapa, jolla on oma historia, arvot ja ajattelutapa. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa.

Viime aikoina minua on huolestuttanut saamelaisten enenevissä määrin kohtaama vihapuhe ja kiristynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri. Kieli saamelaisia kohtaan on kovaa ja monen ihmisen identiteettiä kyseenalaistetaan. Se saa ihmiset vaikenemaan ja olemaan puolustamatta oikeuksiaan. Saamelaisten itsesensuuri on liian yleistä.
Tässä olisi Suomella paikka petrata. Saamelaisten ihmisarvon alentaminen ja alistaminen on Suomelle historiallinen häpeä, jota pitäisi pikimmiten pyytää anteeksi, kuten kirkko piispa Samuel Salmen suulla teki viisi vuotta sitten. Tärkeää olisi myös, että saamelaisista opetettaisiin enemmän koulussa, jotta ihmiset tuntisivat saamelaisten kulttuuria ja historiaa. 6. helmikuuta voisi olla juhlapäivä kaikissa Suomen kouluissa.

Mikkel Näkkäläjärvi, inarilainen saamelaisnuori ja Demarinuorten puheenjohtaja

6/28 puheenvuoroa sananvapaudesta

saamenlippu

#EnOlisiTässä -kampanja kasvaa Suomi 100 –juhlavuoden mittaiseksi, yhteiskunnalliseksi ja kollektiiviseksi taideteoksi.

Helmikuun teema #EnOlisiTässä -kampanjassa on sananvapaus. 28 suomalaista ajattelijaa kirjoittavat aiheesta otsikolla XXX puheenvuoroa sananvapaudesta. Kirjoittajien joukossa on taiteilijoita, tutkijoita, toimittajia, filosofeja, poliitikkoja ja ihan tavallisia ihmisiä. Tekstejä on yksi kuun jokaiselle päivälle.

#EnOlisiTässä -kampanja on valtakunnallinen ja sitoutumaton, niin puoluepoliittisesti kuin aatteellisestikin. Kampanja pyörii vapaaehtoisvoimin – se on takaisinmaksua siitä, mitä olemme saaneet. #EnOlisiTässä käynnistyi spontaanisti, yhdestä facebook-päivityksestä ja kasvoi siitä kokonaiseksi kansanliikkeeksi. Ihmisten tarinoita löytää kampanjan blogista.

Pro Hyvinvointivaltio